Kun lämpötilat kohoavat, rakennuksiin kohdistuu kasvava paine täyttää niiden ydintarkoitus: suojata asukkaita ulkoilman ääriolosuhteilta. Tämä muutos tulee vaikuttamaan rakennusten ja niiden ympäristöjen suunnitteluun sekä rakennusten vaippojen materiaalivalintaan ja lisää jäähdytysjärjestelmien käyttöä.

Noin yksi neljäsosa maailmanlaajuisista CO₂-päästöistä on peräisin rakennusten toiminnoista. Nettonollan saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää, että rakennusten käyttämistä polttoaineista poistetaan edelleen hiiltä ja vähennetään energiaintensiteettiä optimoimalla lämpöenergian tuottoa, talteenottoa, varastointia ja kulutusta.

Lähes 10 % vuosittaisista CO₂-päästöistä tulee rakennusten rakentamisesta, huollosta, saneerauksesta ja purkamisesta. Nettonollan saavuttaminen edellyttää sekä toimintaan liittyvien että sitoutuneiden päästöjen vähentämistä käyttämällä vähemmän uutta tai kierrätetettyä materiaalia, siirtymällä biopohjaisiin materiaaleihin sekä parantamalla perinteisiä rakennusmateriaaleja.

Viranomaiset ovat siirtymässä Pariisin sopimuksen mukaisista vapaaehtoisista sitoumuksista sitoviin energialakeihin, joiden kohteena ovat rakennusten CO₂-päästöt. Toimintapäästöjen vähentämiseen tähtäävät rakennuslait tulevat kiristymään maailmanlaajuisesti, mutta säädökset tulevat laajenemaan koskemaan myös sitoutunutta hiiltä, jotta saadaan läpinäkyvää elinkaaritietoa rakennusmateriaaleista.

Kestävyysraportoinnin monimutkainen maisema aiheuttaa yhdenmukaistamishaasteita, mutta ESG-raportointi lisää tehokkuutta, vähentää riskejä ja täyttää sijoittajien ja asiakkaiden kasvavat odotukset. Granulaarisen datan luotettava kokoaminen on avain vaatimustenmukaisuuden raportointiin ja resurssien optimointiin.

Rakennusalalla on merkittävä pula osaavasta työvoimasta, mitä työntekijöiden eläköityminen lisää – tämä asia on vielä ajankohtaisempi juuri LVI-alalla. Reagoidakseen tähän rakennusala tulee panostamaan imagoonsa, lisäämään ammattialojen osaajien koulutusta ja hyödyntämään tekniikaa.

Rakennukset muodostavat nykyaikaisen elämän selkärangan tarjoten vakaat ympäristöt asumista, työskentelyä ja vapaa-aikaa varten. Neljä kriittistä tekijää – äärimmäiset sääilmiöt, kaupungistuminen, kyberuhat ja kehittyvät rakennustekniikat – korostavat kuitenkin kiireellistä tarvetta parantaa rakennusten turvallisuutta asukkaiden suojaamiseksi entistä paremmin.

Ihmiset viettävät lähes 90 % ajastaan sisätiloissa, ja tietoisuus terveellisistä sisätiloista on lisääntynyt pandemian jälkeen. Tätä tarvetta lisäävät edelleen ilman saastuminen sekä sijoittajien ja asukkaiden kasvavat odotukset. Tämä muovaa uusien rakennusten ja saneerausten suunnittelua käyttäjien hyvinvoinnin priorisoimiseksi, ja vie painopistettä kohti lämpömukavuutta, ilmanlaatua, akustista mukavuutta ja optimaalista valaistusta.

Pandemia muutti nopeasti päivittäistä elämää tyhjentämällä toimistot ja ostoskeskukset sekä tekemällä kodeista työpaikkoja. Tämä tulee jättämään pysyvän vaikutuksen muuttaen pitkään jatkunutta toimintatapaa. Tilat eivät ole enää muodoltaan ja tehtävältään kiinteitä, vaan dynaamisia, jotta ne voivat vastata muuttuviin tarpeisiin.

IoT-toiminnolla varustettujen laitteiden määrä rakennuksissa kasvaa nopeasti, mutta useat haasteet, kuten rajoitettu yhteentoimivuus ja skaalautuvuus, päivitettävyyden puute ja tietojen ylikuorma, estävät vielä niiden täyden potentiaalin hyödyntämisen. IP-pohjaiset kommunikaatioprotokollat, semanttiset aluemallit ja turvalliset verkkopäivitykset auttavat voittamaan nämä esteet ja mahdollistavat uusia käyttötapauksia.

Rakennusalan työntekijöiden tuottavuus on maailmanlaajuisesti jäljessä muihin aloihin verrattuna hajautuneen suunnittelun ja toteutuksen, rajallisen tiedonvaihdon ja edistymisen seurannan vanhentuneiden menetelmien vuoksi. Innovatiiviset lähestymistavat, kuten integroitu projektitoimitus, edistynyt digitaalinen suunnittelu ja digitaalinen työnkulun hallinta, auttavat virtaviivaistamaan projektien toteutuksen vähentäen kalliita korjaustöitä ja projektiviiveitä.

Rakennusautomaatiojärjestelmien maailmanlaajuiset markkinat kasvavat nopeasti, mutta nykyisten järjestelmien ongelmana ovat hajautetut toiminnot ja tehottomuudet. Seuraavan sukupolven rakennusautomaatiojärjestelmä yhdistää syvemmän integroinnin hajautettuun älyyn, litteämpiin arkkitehtuureihin ja tekoälypohjaisiin ominaisuuksiin energiatehokkuuden, käyttäjien mukavuuden ja toiminnan kestävyyden parantamiseksi.