Terveelliset sisätilat

Kehittyneissä maissa ihmiset viettävät noin 90 % ajastaan suljetuissa rakennuksissa ⁽⁵³⁾. Kaupungistumisasteen noustessa enemmän sisätiloissa aikaa viettävän maailmanlaajuisen väestön osuus kasvaa edelleen. Pandemian jälkeen tietoisuus hygieniasta ja sisäilman laadusta on kasvanut. 1 120 amerikkalaiselle työntekijälle tehdyssä kyselyssä ilmeni laaja huoli heikon sisäilman terveysvaikutuksista ⁽⁵⁴⁾. Tätä trendiä kiihdyttävät edelleen pandemian jälkeiset terveysprioriteetit, kaupunkien ilmansaasteet ja ESG-strategiat.

Pandemia ja siirtyminen hybridityömalleihin ovat lisänneet kiinnostusta toimisto- ja asuintilojen hygieniaa ja sisäilman laatua kohtaan. On esimerkiksi erittäin tärkeää pitää suhteellisen ilmankosteuden tasot asianmukaisina välillä 40–60 %, sillä kuivat limakalvot lisäävät infektioriskiä ja virukset elävät pidempään kuivilla pinnoilla. Vastaavasti lisätty tuuletus, sisäilman vähennetty kierto ja parannettu ilmansuodatus voivat lyhentää infektiosairauksista johtuvia sairauslomia 9–20 % ⁽⁵⁵⁾.

Kaupunkiväestön määrän kasvaessa myös ilmansaasteiden pitoisuudet kaupungeissa kasvavat. Nykyään 99 % maailman väestöstä asuu paikoissa, joissa ilmansaasteiden määrä ylittää WHO:n ohjerajat ⁽⁵⁶⁾. Vuonna 2023 Delhin keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus PM 2,5 ylitti WHO:n ohjearvon yli 20-kertaisesti ⁽⁵⁷⁾. Sekä lyhyt- että pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille pahentaa terveysongelmia lisäten hengitys-, sydän- ja verisuonitauteja, terveydenhuollon kustannuksia ja kuolleisuutta. WHO yhdistää ilmansaasteet 6,7 miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan vuosittain ⁽⁵⁶⁾.

Lisäksi sijoittajat ja vuokraajat integroivat yhä useammin terveysmittarit ESG-strategioihinsa. Tämä tuo laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä, mutta se tarjoaa myös välittömiä etuja sijoittajille ja vuokraajille. Sijoittajat voivat havaita jopa 7,7 % nousun vuokrissa sertifioiduissa terveellisissä rakennuksissa ⁽⁵⁸⁾, kun taas vuokraajat hyötyvät työntekijöiden suorituskyvyn 8 % parannuksesta paremman sisäilman johdosta ⁽⁵⁹⁾.

Terveellisten sisätilojen tarpeen kasvaessa uusissa rakennuksissa tullaan yhä enemmän priorisoimaan käyttäjien hyvinvointia, kun taas olemassa olevat rakenteet saneerataan näiden standardien mukaisiksi. Lämpömukavuuden, terveellisen sisäilman laadun, akustisen mukavuuden ja optimaalisen valaistuksen kaltaisten ominaisuuksien merkitys kasvaa. Näitä parametrejä mittaavia ja monitoroivia korkealaatuisia antureita tulee olemaan kaikkialla.

Lämpömukavuus on tärkein syy, miksi meillä on rakennuksia. Sillä on merkittävä osa tavassa, jolla koemme tilat, joissa asumme ja työskentelemme. Käyttäjän lämpömukavuuteen vaikuttaa 6 ensisijaista muuttujaa: kuivalämpötila, säteilylämpötila, suhteellinen ilmankosteus, ilman nopeus, aineenvaihdunnan teho ja vaatetus ⁽⁶⁰⁾. Neljää ensimmäistä muuttujaa voidaan ohjata LVI-järjestelmillä, jotta käyttäjille voidaan tarjota terveellinen ja mukava ympäristö. Nykyään monissa rakennuksissa ei kuitenkaan vielä hallita näitä neljää muuttujaa asianmukaisesti.

Hyvä sisäilman laatu tukee terveyttä, hyvinvointia ja tuottavuutta. Siihen vaikuttavat käyttäjän hengitys (CO₂,-patogeenit), ulkoilman saasteet (pienhiukkaset, haitalliset kaasut), sisätilan päästöt (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) sekä perustuksen päästöt (radon). Tehokas ilmanvaihto ja edistynyt suodatus ovat olennaisia, mutta monissa rakennuksissa luotetaan edelleen manuaaliseen ikkunan avaamiseen, mikä on tehotonta ilmanlaadun ja energiankäytön kannalta.

Akustinen mukavuus on tärkeä tekijä tuottavan ja tyydyttävän rakennetun ympäristön luomisessa, sillä ei-toivottu sisäinen ja ulkoinen melu voi häiritä työskentelyä ja rentoutumista. Ulkoinen melu on yhdistetty terveysriskeihin, kuten verenpainetautiin, aivoinfarktiin ja diabetekseen, mutta se lisää myös mielipahaa⁽⁶¹⁾. Sisäisesti elektroniikan, LVI-järjestelmien ja käyttäjien aiheuttama melu voi heikentää keskittymistä ja tuottavuutta ⁽⁶¹⁾. Näiden haasteiden voittamiseksi strategiat, kuten ulkopuolisen melun torjuminen, sisäisten äänilähteiden hallinta, ja ääntä vaimentavien materiaalien käyttö voivat parantaa akustista mukavuutta.

Optimaalinen valaistus takaa visuaalisen mukavuuden ja vähentää esimerkiksi silmien rasitusta, päänsärkyä ja tuottavuuden heikentymistä. Visuaalisten etujen lisäksi valo vaikuttaa merkittävästi fysiologiaan säätelemällä vuorokausirytmiä, joka ohjaa tarkkaavaisuutta, ruoansulatusta ja unta. Heikko valaistus voi häiritä tätä rytmiä, johtaa unihäiriöihin ja lisätä lihavuuden, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämän estämiseksi rakennuksissa tullaan ottamaan yhä useammin käyttöön vuorokausivalaistus, häikäisyn säätö, automaattinen varjostus, himmennys ja päivänvalon optimointi ⁽⁶¹⁾.

Käyttäjien hyvinvointi voi pitää sisällään myös muutakin kuin vain nämä ympäristötekijät, kuten juomaveden puhdistaminen, terveellisten ruokailutapojen edistäminen, fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen, sekä henkisen ja emotionaalisen terveyden tukeminen rakennuksen suunnittelun kautta. Nykyiset terveellisten rakennusten sertifioinnit, kuten WELL, kattavat monia näistä näkökohdista.

Säädökset sisältävät myös yhä enemmän terveellisen sisäympäristön vaatimuksia. Esimerkiksi Euroopan rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä (EPBD) säädetään, että uusin nollapäästöisiin muihin kuin asuinrakennuksiin sekä rakennuksiin, joihin tehdään suuria saneerauksia, on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä mittaus- ja säätöjärjestelmät sisäilman laadun monitorointia ja säätöä varten IAQ ⁽²⁸⁾.