Terveellisen sisäilman seitsemän perusasiaa
Terveellisen sisäilman seitsemän perusasiaa
Terveellisen sisäilman seitsemän perusasiaa
LVI-järjestelmiä koskevat perusvaatimukset terveellistä sisäilman laatua varten.
Vietämme keskimäärin noin 90 prosenttia elämästämme sisätiloissa ja hengitämme noin 12,000 litraa ilmaa joka päivä. Oletamme ilman olevan rakennuksissa "puhdasta", eikä vahingoittavan terveyttämme. Siksi onkin yllättävää, kuinka vähän käyttäjät ja toiminnanharjoittajat todella tietävät tilojensa sisäilman laadusta. Tärkeitä muuttujia, kuten ilmankosteus, CO2-pitoisuus tai VOC-pitoisuus, ei mitata juuri koskaan ja näytetään vielä harvemmin.
Belimo haastatteli ilmanvaihtoalan suunnittelijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa selvittääkseen, mikä on etusijalla pyrittäessä luomaan rakennukseen terveellinen sisäilmaympäristö. Tässä yhteydessä nousi esiin seitsemän päätekijää, jotka takaavat terveellisen sisäilman muissa kuin asuinrakennuksissa.
- Sisäilman laadun jatkuva ja luotettava mittaus, näyttö ja monitorointi
- Tarkka ilman määrä vyöhykkeelle ja saastuneen ilman hallittu poistaminen
- Hyvin suunniteltu ilman laimennus ja ilmavirtakuvio
- Rakennuksen vaipan ja tilojen aktiivinen paineistus
- Lämpötilan ja kosteuden oikea säätö
- Tehokas suodatus
- Oikea määrä ulkoilmaa
-
Terveellisen sisäilman seitsemän perustekijää
(pdf -
1,94 MB)
1. Sisäilman laadun jatkuva ja luotettava mittaus, näyttö ja monitorointi
Ihannetapauksessa ilmankosteutta, CO2-pitoisuutta tai VOC-pitoisuutta mitataan ilmanlaadun monitorointiin tarkoitetuilla antureilla. Tämä siksi, että vain mitattuja muuttujia voidaan säädellä. Nykypäivän näkökulmasta näiden arvojen mittauksen ja näytön tulisi olla sisäilman laadun mittauksen vähimmäisvaatimuksia.
Kosteus
On tärkeää, että sisätilojen suhteellinen kosteus pidetään 40–60 prosentissa. Kuivassa ilmassa pisarat, jotka syntyvät tartunnan saaneen henkilön puhuessa tai aivastaessa, höyrystyvät helposti ja niissä oleva virus kulkeutuu huoneessa pitkälle kevyenä aerosolina. Jos kosteus on korkeampi, pisarat eivät höyrysty yhtä nopeasti ja putoavat alas lyhyemmän matkan jälkeen. Lisäksi monet bakteerit ja virukset ovat huomattavasti tarttuvampia kuivan ilman olosuhteissa, mikä voi kuivattaa limakalvoja ja heikentää immuunijärjestelmää.
CO2
Yli 1000 ppm:n (miljoonasosan) CO2-pitoisuus heikentää aivojen keskittymiskykyä; alkaen 2000 ppm:stä seurauksena voi olla väsymystä tai jopa päänsärkyä. Sisäilman CO2-tasot ovat esimerkiksi COVID-19-virusten aiheuttaman mahdollisen biokontaminaation erinomainen ilmaisin. Jos CO2-arvo on korkea johtuen lisääntyneestä käytöstä ja rajoitetusta ilmanvaihdosta, tartunnan aiheuttavat aerosolit voivat aiheuttaa suuren riskin.
VOC:t
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat peräisin monista lähteistä, mukaan luettuina hajuvedet, maali, tulostimet, matot, rakennusmateriaalit ja savu. VOC:t voivat myös alhaisina pitoisuuksina ärsyttää silmiä, nenää tai kurkkua ja viitata riittämättömään raittiin ilman saantiin.
On tärkeää mitata näitä muuttujia käyttämällä soveltuvia antureita niin, että voidaan ottaa käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, esimerkiksi ilmanvaihto, ilmanpuhdistus tai kostutus.
2. Tarkka ilman määrä vyöhykkeelle ja saastuneen ilman hallittu poistaminen
Keskusilmanvaihtoyksiköt syöttävät yleensä ilmaa useille vyöhykkeille rakennuksessa. On tärkeää, että jokaiseen huoneeseen tulee tarkasti siellä tarvittava määrä raitista ilmaa. Jos ihmisten määrä huoneessa nousee esim. suuressa kokoushuoneessa, on odotettavissa, että ilman syöttöä lisätään vastaavasti. Vastaavasti jäteilma on myös poistettava huoneesta. Tämän varmistamiseksi vyöhykkeille ja huoneisiin on syötettävä ilmaa yksilöllisesti muuttuvalla ilmavirralla (variable air volume, IMS). Jos huoneanturi esimerkiksi tunnistaa liian korkean CO2-pitoisuuden, muuttuvan ilmavirran IMS-yksiköt avautuvat ja huoneeseen tulvii lisää ulkoilmaa.
3. Hyvin suunniteltu ilman laimennus ja ilmavirtakuvio
Ilmahygienian osalta ratkaiseva tekijä on tapa, jolla huoneeseen tuotu ilma virtaa kyseisen huoneen läpi ja poistuu sieltä. Ihannetapauksessa ulkoilma virtaa alhaalta ylös ihmisen ohi, minkä jälkeen se poistetaan suoraan huoneesta. On varmistettava, että sisäilma ei "pyöri" huoneessa useita kertoja tai juutu huoneen tietyille vyöhykkeille. Nykyaikaiset ilmavirran simuloinnit mahdollistavat huoneen tyypillisten virtausmallien yksityiskohtaisen tutkimisen. Jäteilma-aukkojen oikealla rakenteella, sijoittelulla ja suuntauksella voidaan estää terveelliseen ilmaan kohdistuvat suuret virheet.
4. Rakennuksen vaipan ja tilojen aktiivinen paineistus
Huoneen ilmahygieniaan vaikuttavat negatiivisesti myös ei-toivotut ilmavirrat, jotka tulevat vyöhykkeelle ulkoa (esim. vilkasliikenteiseltä tieltä) tai muista huoneista (esim. kahvilasta). Tätä ilmenee yleensä, jos ilmanpainesuhteita ei ole tasapainotettu oikein. Erityisesti COVID-19-aerosolien rakennuksissa leviämisen yhteydessä on ollut paljon keskustelua eri huoneiden välisestä "ristikontaminaatiosta". IMS-säätimien käyttö huoneiden tulo- ja poistoilmassa sekä paine-eroantureiden ja säätimien käyttö vyöhykkeiden välillä voi estää tällaisen ei-toivotun ilmavirran.
5. Sopiva lämpötila ja kosteudenhallinta
Keskusilmanvaihtojärjestelmässä tuloilma voidaan säätää melko tarkasti haluttuun lämpötilaan ilmankäsittely-yksikössä lämmitys- tai jäähdytyspatterien avulla. Patterien korkealaatuiset säätökomponentit, kuten Belimo Energy Valve™, takaavat, että tämä tehdään sekä erittäin tarkasti että energiatehokkaasti.
Lämpötilan lisäksi myös kosteus on kriittisen tärkeää terveellisen sisäilman laadun kannalta. Jos huoneessa olevat aerosolit tai virukset kohtaavat kuivuneet limakalvot, infektion riski kasvaa huomattavasti. On myös osoitettu, että virukset selviytyvät kuivilla pinnoilla huomattavasti pidempään kuin kosteammissa olosuhteissa. Tuloilman asianmukainen kostutus (suhteellinen kosteus 40–60 prosenttia) on siksi olennainen tekijä turvallisen sisäilman kannalta.
6. Tehokas suodatus.
Ilmanvaihtojärjestelmään on integroitava suodattimet, jotta voidaan estää pölyn pääsy sisätiloihin tuloilmakanavien kautta. Järjestelmissä, joissa osa poistoilmasta sekoitetaan takaisin tuloilmaan, on käytettävä soveltuvia suodattimia tartuntoja aiheuttavien mikrobien aiheuttaman kontaminaation estämiseksi (standardin EN1822:2009 mukainen HEPA-suodatin H13). Näiden suodattimien tehokas monitorointi voidaan varmistaa käyttämällä paineantureita ja dynaamisen ilmavirran mittausta. Jos suodattimen likaantuminen kasvaa, myös painehäviö suodattimessa kasvaa. Kun samanaikaisesti mitataan suodattimen läpi kulkevaa virtausta, voidaan arvioida melko tarkasti, täytyykö suodatin vaihtaa ja milloin se täytyy vaihtaa.
7. Oikea määrä ulkoilmaa
Suuressa osassa pienistä ja keskikokoisista rakennuksista, jotka eivät ole asuinrakennuksia, ei nykyään ole automaattista ulkoilmansyöttöä. Liian usein oletetaan, että käyttäjät tuulettavat ikkunan kautta aika ajoin. Jos näin ei tehdä, tartuntoja aiheuttavien aerosolien pitoisuus voi nousta suuresti. Keskusilmastoinnilla varustettua ilmanvaihtojärjestelmää tulee siksi harkita osaksi vähimmäisvakiovarustusta, kun suunnitellaan uutta rakennusta tai saneerausta. Monissa maissa on siksi annettu suositellut tai jopa velvoittavat standardit mekaanisesta ilmanvaihdosta liikerakennuksissa ja vaadituista vähimmäisilmanvaihtokertoimista rakennuksen tyypin ja sen käyttäjien määrän mukaan (esimerkiksi ASHRAE 62.1 ilmanvaihtovaatimukset). Muissa mietinnöissä keskitytään heikkoon kaupunkien keskustojen ilmanlaatuun monissa maissa. Ihannetapauksessa ulkoilman muuttujat mitataan ennen kuin ilma johdetaan mekaanisesti rakennukseen. Automatisoitu järjestelmä pystyy syöttämään enemmän ulkoilmaa, kun liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saastetasot ovat alhaisia, ja palaamaan vaadittuihin vähimmäisilmanvaihtomääriin, kun saastetasot kasvavat.
Vaatimukset rakennustekniikalle lääketieteen tohtorin näkökulmasta
Tri Walter Hugentobler on akateeminen ja lääketieteellinen neuvonantaja, jolla on 30 vuoden kokemus sisäilman laadun, rakennusten ja terveyden vastavuoroisista suhteista. Esityksessään hän antaa reseptin asuin- ja toimistorakennusten monipuolista, tasapainoista ja terveellistä mikrobistoa varten. Hänen toivelistansa LVI-yhtiölle rakennuksen käyttäjien terveyden ylläpitämisen puolesta vahvistaa Belimon vaikutukset terveelliseen sisäilmaan.
Lataa tri Hugentoblerin koko esitys:
-
Dr Hugentobler: Healthy Indoor Air
(pdf -
29,99 MB)
Sisäilman laadun vaikutus terveyteemme
Ihmiset viettävät noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa ja hengittävät 12,000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sisäilman laadulla on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Belimo jakaa kattavia näkökulmiaan sisäilman kosteuden, VOC-yhdisteiden ja keskitettyjen ilmankäsittelyjärjestelmien vaikutuksista sekä tarjoaa arvokkaita ehdotuksia terveytesi hyväksi.
Tutkimus ilmanlaadun vaikutuksesta kouluissa
MeineRaumluft.ch-alusta yhdisti voimansa Zürichin opettajajärjestön (Züricher Lehrerverband) ja Zürichin keuhko-organisaation kanssa (Organisation Lunge Zürich) selvittääkseen, kuinka ilmanlaatu vaikuttaa oppilaisiin ja opettajiin. MeineRaumluft.ch asensi marraskuussa 2016 mittauslaitteet yli 250 luokkahuoneeseen.
Lue tutkimus nähdäksesi, kuinka pelkästään näiden mittauslaitteiden asentaminen vaikutti opettajien ja oppilaiden tuuletustapoihin.
Tuotteemme käytössä terveellisemmän sisäilman takaamiseksi
Belimon anturit – mukavuuden perusta
Belimon LVI-anturit tarjoavat maksimaalisen luotettavuuden, helpon asennuksen ja saumattoman integraation yleisiin rakennusautomaatiojärjestelmiin. Innovatiivinen kotelointirakenne ei vaadi työkaluja ja mahdollistaa nopean asennuksen ja helpon käyttöönoton sekä tarjoaa IP65- / NEMA 4X -suojauksen. Tuotevalikoimaan sisältyy tarkkoja antureita, joilla voidaan mitata lämpötilaa, kosteutta, painetta, hiilidioksidia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sekä virtausta putkisto- ja kanavasovelluksissa.
Tutustu alueellisiin verkkosivustoihin saadaksesi lisätietoa: