Mikä on kaksiputkinen järjestelmä (TPCO)?
Kaksiputkisia järjestelmiä (TPCO) käytetään tavallisesti silloin, kun on liian kallista asentaa kahdet putkistot jokaiselle kulutuslaitteelle tai kun yksikkö ei oletettavasti lämmitä kovin monena päivänä. Koska olemassa on vain yhdet putket, yksikkö voi samaan aikaan vain lämmittää tai jäähdyttää.
Huoneessa on tavallisesti jonkinlainen varalämmitys (yleensä sähköelementtejä), jota käytetään, kun järjestelmä jäähdyttää tai kun vain muutamalla alueella tarvitaan lämmitystä.
Kaksiputkisia järjestelmiä voidaan käyttää seuraavissa tilanteissa:
- puhallinvektoriyksiköt
- jäähdytetyt palkit
- jäähdytetyt katot
- lattialämmitys (lähinnä asuinrakennuksissa).
Kaavio
Kuvassa on suppea asennus yhdellä lämpöyksiköllä. Kun energiaventtiilejä käytetään vakiosäätöventtiilien sijasta, suunnittelijat voivat käyttää edullisempaa kaksiputkista rakennetta ja samalla saada saman neliputkijärjestelmiin liittyvän mukavuuden. Energiaventtiilit voidaan päivittää jäähdytyksen ja lämmityksen eri virtauksille ja delta T:n asetusarvoille. Itse asiassa keskushallintajärjestelmä saa saman venttiilin käyttäytymään kahden eri venttiilin tavoin.
Ongelma: paineen vaihtelut vaikuttavat virtausnopeuksiin ja mukavuuteen
Suuret jäähdytetyn veden järjestelmät ovat luonnostaan dynaamisia, ja pumpun nopeus ja venttiilin asentomuutokset aiheuttavat järjestelmässä paineen vaihteluita. Staattisesti tasapainotetut järjestelmät eivät nimensä mukaisesti pysty käsittelemään näitä dynaamisia muutoksia, jolloin jokaisen yksikön läpi kulkevat virtausnopeudet vaihtelevat paineen muutosten mukaisesti.
Mahdollinen ratkaisu: dynaaminen tasapainottaminen
Paineriippumattoman venttiilin dynaaminen tasapainotusominaisuus käsittelee paineen vaihteluita järjestelmässä ja varmistaa, että virtaus pysyy määritetyllä asetusarvolla.
Tilaa uusi Belimo Energy Valve™ nyt
Lue, miten energiaventtiili parantaa kaksiputkista vaihtojärjestelmää
Yleiset kaksiputkisten järjestelmien ongelmat ja kuinka Belimo Energy Valve™ -venttiili ratkaisee ne
Ongelma: heikko suorituskyky lämmitystilassa
Lämmönvaihtimet tai kelat valitaan tyypillisesti jäähdytyskuormien perusteella, mikä tarkoittaa, että jos vesiväliaine vaihdetaan yksinkertaisesti kylmästä lämpimään, suunnitellut virtausnopeudet eivät enää ole sopivia. Esimerkiksi tyypillinen jäähdytyksen delta T olisi 7 K, kun taas lämmityksen delta T:n oletetaan olevan vähintään kaksi kertaa suurempi.
Ratkaisu: säädettävät virtausnopeudet lämmitys-/jäähdytyskautta varten
Koska älykäs venttiili pystyy korkeatasoiseen kommunikaatioon rakennusautomaatiojärjestelmän kanssa, virtausnopeudet voidaan päivittää etäkäytöllä. Tämä mahdollistaa suunnitteluvirtausnopeuksien muuttamisen siten, että venttiili säätää aina optimaalista virtausnopeutta.
Ongelma: alhaisen delta T:n syndrooma
Koska lämmönvaihtimessa ei tapahdu ainoastaan veden lämpötilan muutosta, sen ilmamäärä voi muuttua uuden tilan mukaisesti. Kun lämmönvaihdon useat muuttujat vaihtelevat, oikean virtausnopeuden täydellisestä ennustamisesta sallitulla virtausalueella tulee käytännössä mahdotonta.
Ratkaisu: Delta-T manageria käyttävä energiaventtiili
Belimo Energy Valve™ -venttiiliin integroitu Delta-T manager on toiminto, joka mittaa jatkuvasti lämpötilaeroa ja vertaa sitä järjestelmäkohtaiseen raja-arvoon. Jos se alittaa sen, Belimo Energy Valve™ säätää virtausta automaattisesti niin, että lämmönvaihtimen läpi pääsee vain sillä hetkellä tarvittava määrä vettä. Tarvittava delta T voidaan päivittää väylärajapinnan kautta yhtä helposti kuin vesi virtaa, mikä tarjoaa sinulle täydellisen hallinnan.
Ammattilaisen vinkki
Energiaventtiili myös tallentaa lämmitys- ja jäähdytysenergian käytön erikseen, joten enää ei tarvitse ostaa yhtä mittaria lämmitystä ja toista jäähdytystä varten, vaan tarvitaan enää vain yksi laite!
Käyttöesimerkki
Kuvassa esitetty esimerkki kuvaa perinteistä asennusta, jossa virtausnopeus on 0,11 l/s [1,74 GPM] vaaditun jäähdytystehon perusteella, kun tulolämpötila on 6 °C [43 °F] ja lähtölämpötila 12 °C [54 °F]. Tilan edellyttämä lämmityksen virtausnopeus on 0,05 l/s [0,79 GPM]. Järjestelmä on kuitenkin asetettu tuottamaan 0,11 l/s [1,74 GPM]. Tämän seurauksena lämmitysteho on pitkälti päällä / pois päältä.
Tämä toimii jossain määrin, mutta lämmitysvaiheessa vallitseva heikko delta T tekee tästä asennuksesta tyypillisesti yhteensopimattoman kondensoivien lämmityskattiloiden kanssa, koska paluulämpötilat ovat liian korkeita kondensointia varten. Koska lämmönvaihtimelle annetaan lämmityksen aikana sama virtausnopeus 0,11 l/s [1,74 GPM], vesi ei pysty luovuttamaan riittävästi energiaa ilmaan, mikä johtaa korkeisiin paluuveden lämpötiloihin tai alhaiseen delta T:hen, kuten kuvassa 106 on esitetty.
Koska tähän ratkaisuun ei ole asennettu paineriippumattomia venttiilejä, kärsimme edelleen kaikista ristipainevaihteluista, jotka ovat tyypillisiä muissa kuin paineriippumattomissa venttiilijärjestelmissä. Tämä huonontaa delta T:tä entisestään.
Rakennusautomaatiojärjestelmä voi päättää, minkä tyyppinen päivä on kyseessä, ja päivittää energiaventtiileihin vaaditun lämmitys- tai jäähdytysvirtauksen vastaavaa delta T:tä varten. Energiaventtiilin avulla voidaan sekä asettaa suunnitteluvirtaus että edelleen varmistaa delta T painevaihteluiden aikana.
Kun energiaventtiiliin on päivitetty lämmityksen virtausnopeudet ja delta T, venttiili kytkeytyy nopeuteen 0,05 l/s [0,79 GPM] ja pakottaa delta T:n minimiarvoksi 30 K. Tämä mahdollistaa nyt kondensoivien lämmityskattiloiden käytön projektissa, koska paluuveden lämpötila voidaan taata.
