Raportointivaatimukset ja läpinäkyvyys

Kestävyysraportointi tarkoittaa sen kertomista, miten yritys integroi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvät tekijät ja mitä se tekee parantaakseen niitä. Maailmanlaajuisesti lähes 20 erilaisia tavoitteita ajavaa organisaatiota osallistuu kestävyysraportoinnin standardien määrittämiseen, mukaan luettuna voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, yrityskonsortiot ja YK:n ohjelmat ⁽²⁹⁾.

Tämä heterogeenisyys tekee raportointistandardien yhtenäistämisestä suuren haasteen. Esimerkiksi yritysten, joihin sovelletaan EU:n yritysten kestävyysraportointia koskevaa direktiiviä (CSRD), on raportoitava Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti, jotka eroavat yleisimmin käytetyistä Global Reporting Initiative (GRI) -standardeista. Samaan aikaan yritysten on noudatettava myös EU:n luokitusjärjestelmäasetusta, jossa korostetaan ympäristön kannalta kestävää liiketoimintaa, ja direktiiviä yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CSDDD), joka keskittyy ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvään huolellisuusvelvoitteeseen ⁽³⁰⁾.

Vaikka erilaisten ESG-vaatimusten noudattaminen voi olla monimutkaista ja kallista, kattava ESG-raportointi tarjoaa etuja, jotka ulottuvat säännöstenmukaisuutta pidemmälle. Parannettu ESG-läpinäkyvyys usein edistää toimia, kun yritykset voivat tunnistaa tehottomuudet, alentaa kustannuksia ja saavuttaa huomattavat taloudelliset edut. McKinsey & Companyn tutkimuksessa todettiin, että ESG:n tehokas toteuttaminen voi vaikuttaa liikevoittoon jopa 60 % esimerkiksi alentuneen energiankulutuksen tai vähäisemmän vedenoton kautta ⁽³¹⁾.

Sijoittajat USA:ssa ja Euroopassa myös priorisoivat yhä enemmän ESG-tekijöitä strategiana torjua riskejä ja portfolion volatiliteettia ³²⁾. Ympäristömittarit saavat usein runsaasti huomiota, erityisesti vapaaehtoiset sitoutumiset Science Based Target -aloitteeseen (SBTi), johon monet johtavat yritykset ovat sitoutuneet. Sosiaaliset tekijät, kuten sisäilman laatu, lämpömukavuus, valaistus ja melutasot, ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Nämä elementit vaikuttavat suoraan asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin, vähentävät pitkän aikavälin riskejä, estävät sairauksia ja lisäävät tuottavuutta. Kun 86 % S&P 500 -yrityksistä antaa nyt vapaaehtoisesti ESG-tietoja, läpinäkyvyydestä on tullut normaali odotus, joka vahvistaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamusta ⁽³³⁾.

Luotettava, korkealaatuinen tieto on ehdottoman tärkeää ESG-raportoinnin merkitykselle. Monissa rakennuksissa on kuitenkin haasteita hankkia ja integroida nämä tiedot. Kriittiset muuttujat ovat usein hajautuneet eri järjestelmiin, ne tuotetaan yhteensopimattomissa muodoissa tai yhdistetään manuaalisesti käyttämällä peruslaskentataulukoita, mikä estää selkeän käsityksen saamisen toiminnoista. Näiden esteiden voittamiseksi yritykset ottavat yhä enemmän käyttöön keskitettyjä raportointialustoja ja reaaliaikaisia monitorointijärjestelmiä ja keräävät sekä hallitsevat kiinteistöportfolioiden tietoja päätöksentekoa ja julkista raportointia varten.

Tarkka tiedonkeruu granulaarisilla tasoilla mahdollistaa paremman tiedon saamisen rakennuksen toiminnoista ja resurssien optimoinnin. Esimerkiksi Saksan "Heizkostenverordnung"-asetuksessa eli lämmityskustannusasetuksessa määrätään lämmitys- ja kuumavesikustannusten yksityiskohtaisesta mittauksesta ja kohdistamisesta, minkä vuoksi kiinteistönomistajien on asennettava laitteet, jotka seuraavat yksilöllistä energiankulutusta ja tarjoavat näkyvyyden kuukausittaiseen käyttöön. Tällaiset säädökset korostavat datan merkitystä kestävyyden ja tehokkuuden edistämisessä. Monitorointi ja raportointi ovat vastaavasti olennainen osa joitakin vihreän rakentamisen sertifiointeja, kuten RESET, joka määrää akkreditoitujen sisäympäristön laadun monitoreiden yhdistämisen RESET-pilvipalveluun ja niiden raportoivan tietoja 30 minuutin välein ³⁴⁾.